Iitin murhatuomion saaneen teinin äiti tuomittu törkeistä rikoksista
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 17-vuotiaan pojan kymmeneksi vuodeksi vankilaan Iitin murhasta. Yle Uutiset selvitti pojan perhetaustoja: äiti on tuomittu useista vakavista rikoksista.
Murhatuomion saanut teini kasvoi rikostuomioiden varjossa
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi tiistaina 17-vuotiaan pojan kymmeneksi vuodeksi vankeuteen viisikymppisen miehen murhasta, jonka hän teki 15-vuotiaana Iitissä. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, ja poika on ilmoittanut tyytymättömyytensä siihen.
Yle Uutiset selvitti tuomitun nuoren perhetaustoja, koska 15-vuotiaan tekemä henkirikos on Suomessa harvinainen ja koska pojan äidillä on laaja rikoshistoria. Ylen mukaan poika oli teon hetkellä kirjoilla Iitissä äitinsä kanssa samassa osoitteessa. Poliisin löysi hänet piileksimästä äitinsä vuokraamista tiloista Lahdesta.
Yle ei julkaise pojan nimeä, koska hän on alaikäinen.
Äiti vangittuna törkeistä rikoksista
Pojan äiti on parhaillaan vangittuna. Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 43-vuotiaan naisen maaliskuussa yli viideksi vuodeksi vankeuteen törkeästä rahanpesusta, törkeästä huumausainerikoksesta sekä törkeästä ampuma-aserikoksesta. Tuomio on edennyt hovioikeuden ratkaistavaksi.
Äitiä ja poikaa koskevaa yhteydenpitoa rajoitettiin murhatutkinnan ajaksi.
Ylen haltuun saamassa esitutkinta-aineiston äänitallenteessa äiti kertoo pohtineensa huumausainerikoksen laittamista poikansa piikkiin. Samalla tallenteella hän kuvailee poikaansa sydämelliseksi ja miettii, miten tämä selviää eristyksessä.
Äiti on tuomittu rikoksista aiemminkin. Vuonna 2023 hän sai lainvoimaisen tuomion vapaudenriistosta. Käräjätuomion aikaan naisella oli jo ennestään tuomio törkeästä ryöstöstä, törkeästä pahoinpitelystä sekä huumausainerikoksesta — jotka olivat tapahtuneet, kun poika oli kymmenen vuotta vanha. Myös pojan isällä on lievempää rikoshistoriaa.
Kriminologi: riski kaksinkertaistuu rikostaustaisten vanhempien lapsilla
Helsingin yliopiston kriminologian professori Antti Latvala kommentoi Yle Uutisetille tutkimusnäyttöä rikollisuuden ylisukupolvisuudesta yleisellä tasolla.
Latvalan mukaan lapsilla, joiden vanhemmilla on rikostausta, on kaksinkertainen riski ajautua itse rikoksentekijäksi verrattuna lapsiin, joiden vanhemmilla ei ole rikoshistoriaa.
– Lapsilla menee monilla elämän osa-alueilla keskimäärin huonommin kuin verrokkiväestössä. Eroja on myös mielenterveyden häiriöissä, päihdeongelmissa ja koulutustasossa, Latvala sanoo.
Professori korostaa, että tutkimustieto ei osoita suoraa syy-seuraussuhdetta yksittäisen nuoren kohdalla. Kaikista rikollisten lapsista ei tule rikoksentekijöitä.
Latvalan mukaan rikollisuuden periytymistä selittävät sekä kasvuympäristö että geneettiset tekijät.
– On mahdollista, että mukana on myös perinnöllisiä tekijöitä. Rikoskäyttäytymiseen liittyy geneettinen komponentti, kuten kaikkeen käyttäytymiseen. Lapsi voi periä riskigeenejä vanhemmiltaan.
Rikostaustaisten vanhempien lapsilla on myös suurempi riski joutua rikoksen uhriksi — mukaan lukien oman vanhemman tekemän väkivallan kohteeksi.
Latvala nostaa esiin äidin rikollisuuden erityisen merkityksen: koska äiti on useammin läsnä lapsen arjessa, hänen rikostaustaansa yhteys lapsen myöhempään rikolliseen käyttäytymiseen voi olla isää voimakkaampi.
Asiaa monimutkaistaa lisäksi niin sanottu valikoiva pariutuminen: jos äidillä on rikostausta, myös isällä on todennäköisemmin rikoshistoriaa.
– Eli lapsi saa molemmilta vanhemmiltaan mahdollista geneettistä riskiä ajautua itse rikoksentekijäksi. Lisäksi lapsi altistuu perheessä rikolliselle elämälle, Latvala sanoo.
Source: Yle Uutiset