Ihmiskauppaepäily Suomessa: epäiltynä tohtori, uhrina akateeminen nainen
Poliisi tutkii poikkeuksellista ihmiskauppaepäilyä, jossa molemmat osapuolet ovat korkeasti koulutettuja syntyperäisiä suomalaisia. Asiantuntijat pitävät asetelmaa erittäin harvinaisena.
Poliisi tutkii ihmiskauppaepäilyä – epäiltynä tohtori, uhrina akateeminen nainen
Suomalaisesta ihmiskauppaepäilystä on paljastunut poikkeuksellisia yksityiskohtia, iltalehti.fi raportoi. Epäiltynä on syntyperäinen suomalainen mies, jonka ylin koulutus on tohtorintutkinto ja joka on meritoitunut omalla alallaan. Uhri on hänkin syntyperäinen suomalainen, akateemisesti koulutettu ja työelämässä mukana oleva nainen.
Keski-ikäiset osapuolet olivat nyttemmin jo päättyneessä avioliitossa. Ihmiskauppaepäilyn lisäksi poliisi tutkii miestä muistakin naiseen kohdistuneista rikoksista.
Asiantuntijat: asetelma on erittäin epätyypillinen
Rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen pitää jo sitäkin harvinaisena, että ihmiskauppaepäilyssä molemmat osapuolet ovat suomalaisia.
"Epätyypillinen asetelma, että molemmat osapuolet ovat vielä korkeasti koulutettuja kantasuomalaisia. Tiedossani ei ole tämän tyyppisiä tapauksia", Tolvanen sanoo.
Hän muistuttaa, että ihmiskaupan uhrit ovat usein jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa, mikä helpottaa hyväksikäyttöä. Koulutettu ja työelämässä mukana oleva on lähtökohtaisesti suojatummassa asemassa.
"Väittäisin, että korkea koulutus suojaa jossain määrin ihmiskaupan uhriksi joutumista. Tosin ei se täysin sulje pois sitä, että toinen osapuoli ottaa vähitellen toiseen sellaisen valta-aseman, että niinkin voi käydä", Tolvanen toteaa.
Suomalaiset uhreina – harvinaisempia kuin luullaan
Viime vuonna ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään hyväksyttiin 18 suomalaista – vain seitsemän prosenttia kaikista hyväksytyistä. Poliisilla nyt tutkinnassa olevan tapauksen asianomistaja oli yksi heistä.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Terhi Tafari kommentoi asiaa yleisellä tasolla eikä ole tietoinen, mitä tapausta Iltalehden uutisointi koskee.
"Suomalaisiin kohdistuvaa ihmiskauppaa tapahtuu enemmän kuin sitä tulee ilmi. Ilmi tulleissa tapauksissa uhriksi joutuneet henkilöt eivät välttämättä ohjaudu auttamisjärjestelmän piiriin, joten he eivät näy tilastoissamme", Tafari sanoo.
Monella on edelleen se mielikuva, että ihmiskaupan uhrit Suomessa ovat lähinnä ulkomaalaisia marjanpoimijoita, ravintolatyöntekijöitä tai seksityöntekijöitä. Vuonna 2025 lähes 70 prosenttia uhreista oli kuitenkin joutunut pakkotyöhön. Yleisimpiä aloja olivat metsätalous ja puunkorjuu, ravitsemustoiminta, maatalous ja puutarhanhoito sekä rakennusala.
Korkea koulutus ei ole täysi suoja
Tafari on Tolvasen kanssa samoilla linjoilla siinä, että koulutus voi olla suojaava tekijä, mutta ei ehdoton este.
"Ihmisellä voi olla haavoittuvuuksia, tai hänelle voidaan aiheuttaa jokin sellainen haavoittuvuustekijä, joka tekee hänet alttiiksi hyväksikäytölle. Samoin rikoksen tekijä voi olla korkeasti koulutettu ja asemassa, jossa hän herättää luottamusta", Tafari päättää.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän puolivuotiskoosteen mukaan kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla yleisimpiä hyväksikäyttömuotoja olivat pakkotyö, seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakkoavioliitot. Järjestelmä ei tilastoi asiakkaidensa koulutustaustaa.
Source: Google News FI — Crime (fi)