Viertolan kouluampuja 12-vuotiaana: uusi kirja paljastaa kylmäävän käytöksen kiinniotossa
Uutuuskirja kertoo, miten Vantaan kouluampuja suhtautui tekoonsa välinpitämättömästi. Tutkinnanjohtajan mukaan poika ymmärsi seuraukset vasta tutkinnan aikana.
Välinpitämättömyys ja myöhempi katumus – mitä Viertolan tapauksesta nyt tiedetään
Ilta-Sanomien mukaan toimittaja Riika Nykäsen kirjoittama teos Lapset, jotka tappoivat (Docendo 2026) tuo julki aiemmin julkaisemattomia tietoja Vantaan Viertolan kouluampumisesta. Kirjassa tapauksen tutkinnanjohtaja Marko Särkkä kuvaa yksityiskohtaisesti 12-vuotiaan pojan käyttäytymistä niin kiinniottohetkellä kuin sitä seuranneissa kuulusteluissa.
Kuudesluokkalainen poika ampui kuoliaaksi 12-vuotiaan pojan ja haavoitti kahta samanikäistä tyttöä Viertolan koulussa tiistaina 2. huhtikuuta 2024. Poika oli ottanut isoisänsä luona säilytetyn pienoisrevolverin luvatta mukaansa.
Kiinnioton jälkeen: ei merkkejä järkytyksestä
Poliisi otti pojan kiinni pian ampumisen jälkeen. Hän oli ehtinyt kävellä koululta ase kädessään muutaman kilometrin Pohjois-Helsingin puolelle.
– Partion näkemyksen mukaan hän ei vaikuttanut lainkaan järkyttyneeltä ja hänestä huokui välinpitämättömyys tekoaan kohtaan, Särkkä kuvailee kirjassa.
Kuulusteluissa poika ei osoittanut huolta uhrien voinnista eikä kysynyt heidän tilastaan. Kun pojalle kerrottiin, että häntä epäiltiin murhasta ja kahdesta murhan yrityksestä, hän kommentoi:
– Ai vain yksi murha ja kaksi yritystä?
Myöhemmissä kuulusteluissa pojan asenne muuttui. Tutkinnanjohtaja Särkkä kertoo kirjassa uskovansa, että poika ymmärsi tekonsa vakavuuden ja sen seuraukset vasta tutkinnan edetessä. Viertolan kouluampumisen esitutkinta valmistui lokakuussa 2024.
Koulukiusaaminen väitetty syyksi – tutkinta ei vahvistanut
Poika oli ilmoittanut tekonsa syyksi koulukiusaamisen. Särkän mukaan poikaa oli kiusattu hänen aiemmassa koulussaan, mutta hän oli vaihtanut Viertolaanvasta tammikuussa 2024, noin kolme kuukautta ennen ampumista. Tutkinnassa ei tullut ilmi, että poikaa olisi kiusattu Viertolan koulussa.
Koulussa kuultujen opettajien kuvaukset piirtävät toisenlaisen kuvan. Poika vaikutti pikemminkin vetäytyvältä kuin kiusatulta: koulutoverit yrittivät ottaa häntä mukaan, mutta poika ei halunnut viettää aikaa muiden kanssa. Yksi opettaja piti häntä hiljaisena ja sosiaalisilta taidoiltaan puutteellisena.
Viimeisinä viikkoina ennen tekoa sama opettaja oli havainnut tilanteen, joka jäi mieleen:
– Mutta sitten näin, että hänellä oli keppi, jolla hän tökki fyysisesti toista oppilasta ja oli ampuvinaan. Keskeytin tämän ja otin kepin pois.
Poliisin mukaan pojan vanhemmille teko tuli täytenä yllätyksenä. Pojan vanhempi oli kertonut uskovansa, että poika viihtyi omissa oloissaan eikä kaivannut kaveriseuraa.
Asiantuntija: epäoikeudenmukaisuuden kokemus riittää
Kriminaali- ja oikeuspsykologian dosentti Helinä Häkkänen kertoo kirjassa, että kouluampujien väkivaltafantasiat kumpuavat usein epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Hänen mukaansa kouluampujilla on tyypillisesti hauras minäkuva.
– Eikä välttämättä edes kiusaamisen kokemus vaan vain se, että henkilö ei ole tuntenut kuuluvansa joukkoon, Häkkänen toteaa.
Tutkinnanjohtaja Särkkä arvioi Viertolan tapauksessa motiivin olleen monen tekijän summa: kokemus ulkopuolisuudesta, väkivaltaisten videoiden katselu netissä ja tilanteen tuoma mahdollisuus. Viimeinen laukaiseva tekijä jäi kuitenkin selvittämättä.
– Viimeinen motiivi jäi pimentoon. Jos rikoksesta epäilty ei halua sitä meille kertoa, niin hänen ei ole pakko. Motiivi saattaa jäädä usein tällaisissa tapauksissa auki, Särkkä sanoo kirjassa.
Source: Ilta-Sanomat